"Maameren Tarinat" - elokuvan kritiikki

Kävin katsomassa Goro Miyazakin "Gedo Senki" leffan.
Jos ette tiedä mikä Maameren Tarinat on, kirjasto ja tieto siitä että kirjoittaja on Le Guin, Ursula, pitäisi riittää.

Juonellisesti elokuvassa on sovellettu kolmatta ja neljättä kirjaa luovasti, mutta minua ei lievä juonikuvioiden uudelleenkirjoitus häirinnyt.

Elokuva ei ole huono, mutta. Iso mutta.

• Kerronnan tahti on liian hidas
• Arren harrastaa hieman runsaasti teiniangstia
• Tarinan kuljetuksesta saa vaikutelman kuin elokuvaa olisi tehty viisi minuuttia kerrallaan, ja sitten jouduttu miettimään aina "entäs nyt?"
• Toteutukseltaan elokuva on hyvin vanhanaikainen. Tämän tyylistä jälkeä tehtiin 15 vuotta sitten.
• Juonessa on pari aukkoa.
• Tyylillisesti kaikki näyttää hieman liikaa Ghibliltä ennemminkin kuin Ealta.

Plussana, Varpushaukan ihonväri on tummansävyinen, sekä hän itse on vielä erittäinkin arkkimaagi. Tehanun tunnistaa ensinäkemältä, hahmoihin kiintyy riittävästi, Tenar tulee vastaan, sekä kerronta tuntuu piristyvän loppua kohti.

Hyvin kaksijakoinen mielipide. Maameri-fanitus hieman parantaa arvostusta siitä mitä se olisi ollut muuten, ja elokuva on aika kökkö monessa mielessä, mutta silti lopullinen kuva on enemmän positiivinen kuin muuta.

Mutta, en uskalla hirveämmin suositella elokuvaa kenellekkään. Kyllä sen voi katsoa jos se vastaan kävelee, ja on tietty hienoa nähdä "Ihan hyvin" totetutettua Maameri-tarinaa. Varsinaisesti kehumaan en kuitenkaan lähtisi. YMMV.

Pelit ja Virtuaaliympäristöt

Kurssi, Tony Manninen...

Yhdeksän hengen ryhmä, Seikkailupeli. Ok.
...3d. First Person. Täysi ääninäyttely. O_o;
Irrlicht on toivottavasti hyvä lähtökohta.

Muutakin tekemistä on. Pikku "Apua!"-hetki iskee satunnaisesti.

Myyttinen miestyökuukausi luettu.

Riittävän mielenkiintoinen opus, toisin kuin Antipatterns mikä toistaiseksi on syönyt ihan kiitettävästi hermoja. Siinäkin on ihan jännää asiaa, mutta se on kirjoitettu silleen, kaiketi voitaisi sanoa että vähän turhan tieteellisesti.

Pikainen katsaus tuohon MM-M opukseen, eli:

The Mythical Man-Month - Essays on Software Engineering Anniversary Edition
Kirjoittanut: Frederick P. Brooks, Jr.

Anniversary Edition, eli kirjassa on muutama uusi kappale, ja vähän katsausta siihen miten hyvin väittämät ovat kestäneet ajan saatossa.

Käyn läpi hieman artikkeleita:

1: The Tar Pit vertaa järjestelmäohjelmointia tervahautaan, ja käy pikaisesti läpi ohjelmoinnin iloja ja suruja. Tämä asia on tuttua kaikille vähänkin ohjelmoineille, ja käy lähinnä jonkinlaisesta esipuheesta myöhemmälle materiaalille.

2: The Mythical Man-Month, eli titteliartikkeli. Otsikko tietenkin viittaa miestyökuukauteen mittayksikkönä sille miten kauan jonkin asian tekemiseen menee, ja siihen että jos useampi ihminen tekee jotain, niin se saadaan tehtyä nopeammin. Mielenkiintoisena huomiona Brooks sanoo että ohjelmoijat tahtovat olla luonteeltaan optimisteja, mistä seuraa että arviot siitä kauanko jonkin tekemiseen menee ovat usein arvioita, kauanko menee ilman bugeja ja viivytyksiä.

Tämä kappale käy läpi paljon sellaista "Projektinhallinnan perusteet" tyylistä asiaa pintapuolisesti, ja tästä kappaleesta löytyy se legendaarinen Brooksin laki:

"Adding manpower to a late software project makes it later."

3: The Surgical Team
kuvaa sen, kuinka pieni tiimi eliittikoodereita tuottaa tehokkaasti ja nopeasti koodia verrattuna keskivertokoodereihin. Välittömänä huomiona Brooks kommentoi että tämä ei toimi supermassiivisten projektien kanssa, sillä pienille tiimeille tulee absoluuttinen resurssiraja vastaan: Vaikka yksi eliitti tekisi satakertaisen työpanoksen, niin silti 4000 kooderia tuottaa, kenties huonompaa koodia, mutta 40x nopeampaa.

Sitten käydään läpi Harlan Millsin ehdotelma projektiorganisaation rakenteesta, ja vähän mietitään kuinka se mahtaa toimia.

4: Aristocracy, Democracy and System Design
Tässä asiana on "Mitä useampi kokki, sitä huonompi soppa", ja puhutaan siitä kuinka yksi arkkitehti yli kaiken pitää projektin tavoitteet koherentteina, ja näin syntyy aristokraattistyyppinen hierarkia, jolloin ylhäältä tulee komento ja koodiapinat koodaa.

5: The Second-System Effect
Toinen järjestelmä mitä tiimi x työstää on se vaarallisin, ja kaikista luultaviten "epäonnistuu" tai myöhästyy. Toiseen järjestelmään yleensä tungetaan ne mitkä eivät mahtuneet ensimmäiseen, tai sitten siitä yritetään tehdä liian hieno ja kaunis. Sitten käydään läpi mitä tälle tilanteelle voidaan tehdä.

6: Passing the Word
Tässä kirjan ikä näkyy, sillä tässä ihastellaan sitä kuinka digitaalinen dokumentaatio on parempi kuin printattu. Hieman jo pohditaan sitäkin, tarvitseeko kaikilla olla kaikki tieto? Toisaalta useampi silmäpari aina auttaa, mutta toisaalta jos dokumentaatio rajataan vain siihen mitä kukin kehittäjä tarvitsee, niin se auttaa fokusoitumisessa.

7: Why Did the Tower of Babel Fail?
Tässä käydään läpi sitä kuinka ongelmalliseksi kommunikaatio voi mennä suurissa järjestelmissä, ja sitten tulee roolijakoa ja Project Management 101 tyylistä asiaa.

8: Calling the Shot
Tässä käydään läpi tuottavuutta ja arviointia sille, kuinka kauan projektissa saattaa mennä.

9: Ten Pounds in a Five-Pound Sack
Taas näkyy kirjan ikä, kun puidaan sitä, sinällään validia puolta ohjelmistotuotannosta, kuinka hallitaan ohjelmiston tilan vientiä muistissa tai levyllä.

10: The Documentary Hypothesis
Dokumentaatio on tärkeää, mutta usein vain pieni osa dokumentaatiosta on kriittistä. Sitten kerrotaan minkälaista dokumentaatiota käytännön projekteissa näkyy, yleensä.

11: Plan to Throw One Away
Vanhaa asiaa, jota on puitu myöhemmin monessakin paikassa ja pitkään. Nykyään puhutaan prototypoinnista ja eri kehitysmalleista ja kaikkea.

12: Sharp Tools
Tässä on jonkin verran viehättävän vanhakantaista asiaa. Järjestelmäpuolelta mielenkiintoisin oli se että toimiva simulaattori on aikalailla kriittinen, ja käyttökelpoinen vaikka kohderaudassa pieniä muutoksia tapahtuisikin.

13: The Whole and the Parts
Testaa, suunnittele, testaa komponentit erikseen, rakenna tukirakenteita komponenttien testaamiseen, testaa uudet osat debugatuilla komponenteilla... Debugging 101

14: Hatching a Catastrophe
Miten projekti voi olla vuoden myöhässä aikataulusta? Aina päivän kerrallaan.

Miten, minne ja missä aikataulut luistaa ja mitä tehdä asialle on tämän artikkelin aihe.

15: The Other Face
Käyttäjät, miksi vuokaaviot ovat turhia, dokumentaatio osana koodia. En tiedä onko tämä ensimmäinen paikka missä esitetään että "Hei, josko dokumentoidaan funktiot jo koodissa, kun dokumentaatio olisi joka tapauksessa digitaalisessa muodossa in the first place?"

Vähän sellaisen kuvan voi saada.

16: No Silver Bullet-- Essence and Accident in Software Engineering
Softa on yksinkertaisesti niin monimutkaista, että yhtä yleispätevää "hei näin saadaan hyvää koodia" ratkaisua ei ole olemassa. Sitten käydään läpi niitä mistä voidaan väittää olevan hopealuodiksi. Yksi mielenkiintoinen ilmaisu artikkelissa on se, että ohjelmia ei niinkään rakenneta (Build) vaan ne kasvatetaan (Grow), minkä pitäisi olla järkeenkäypää kaikille pidempään samaa ohjelmaa työstäneille.

17: No Silver Bullet Refired on sitten uusintapainokseen uusi artikkeli. Tässä Brooks käy läpi sitä kuinka hän oli saanut vasta-argumentteja, ja oli tullut tulokseen että alkuperäinen artikkeli oli hieman liian monitulkintainen.

18: Propositions of The Mythical Man-Month: True or false
Käydään läpi miten ovat artikkelit kestäneet ajan saatossa

19: The Mythical Man-Month after 20 Years on sitten sellaiset loppusanat kirjalle, noin ajankulun näkökulmasta.

Kaikenkaikkiaan kirja on minusta erinomainen "Projektinhallinnan perusteet" opus vieläkin, ja se antaa paljon pohjaa ja historiallista viitekehystä sille, mitä nykyisin opetetaan projektinhallinnasta. Se ei ole vallan tylsästi kirjoitettukaan. +kiva.

Painonhallintaa ja liikuntaa

Puntari, hyödyllinen kapistus.

Vaikka suositellaan että paino pitäisi mitata tiettynä aikana päivästä - yleensä puhutaan aamupainosta - ei se paino itsestään päivän aikana nouse. Joten:

Kun seuraa omaa painoa säännöllisesti päivän aikana, voi asettaa rajan, "Jos paino on yli X, niin en syö." Vaikka kaikenlaiset asiat vaikuttavat kulutukseen, paino on paino, lopulta. Binääriset testit muutenkin ovat hyödyllisiä kaikenlaisissa asioissa.

Olen juoksennellut sellaista reilun neljän kilometrin lenkkiä joka toinen päivä, mutta vaikka olenkin jättänyt päivän väliin polville lepotaukoa, silti ne tuntuvat olevan vähän kovilla. Jos tilanne ei parane, pitää pidentää lepoväliä, kaiketi.

Ylös, alas, vähän kerrallaan.

Juhannus toi kivasti painoa lisää. Moisesta inspiroituneena päätin olla kokeeksi yhden päivän syömättä.

Noin niinkuin oman kantin testaamiseksi ja huvin vuoksi, niin sanotusti. Täysi syömättömyys oli yllättävän helppoa, kyseessä kun on yhden sortin binäärinen operaatio, ja seuraavana aamuna ei ollut edes nälkä.
Ruuatta n. 34 tuntia tarkoitti että painoa lähti n. 2.5 kiloa, josta edes kaikki ei ollut nestettä, sillä join aika paljon vettä nälän tunteen rajoittamiseksi.
Verrokkina sanottakoon, että on paljon vaikeampaa yrittää syödä vain yksinkertaisesti vähemmän, sillä sitten ei enää olla binäärioperaatioissa. Hm.

Opiskeluvuosi lähestyy päätöstään.

Kuntoilupuolella, kunto on kasvanut ja lihasta on tullut, mutta kokonaispaino on pysynyt suurinpiirtein samana, pahus. Yhtä kaikki, kuukaudessa tulee näkyvää tulosta jo. Noin 20 kertaa tuli käytyä kuukaudessa, ihan OK määrä sinällään.

Onnistuin suoriutumaan poikkeuksellisen huonosti JTR tentissä, vaikka Algoritmit on läpi. Pöh. No, jos läpi pääsee niin voi korottaa sitten ensi keväänä. Yhtä kaikki, viikkomäärällä ei enää ole niin väliä, sillä en opintotukea ehdi kuitenkaan saada.

Kesätöitä metsästän tällä hetkellä, vähäisetkin säästöt auttavat laskujen kanssa jo pitkään. Vaikka opiskelufiilis ei nyt enää olekaan samalla lailla päällä kuin aikaisemmin, toivon että pääsen siihen taas syksyllä käsiksi. C-periodilta on lähes kaikki mahdollinen tullut suoritettua, sillä se on aina se aktiivisin periodi minulle.

Memo minulle: kesätöistä kirkasvalolamppu. ja uusi näyttö ja sitä ja tätä, mutta se kirkasvalolamppu on suorastaan aika must.

...Jos saa kesätöitä. Mieli ei tee hirveästi, mutta rahaa tarvitsee. Alaa vastaavat kesätyöt olisivat siitä hieno asia, että ne auttavat hakemaan lisää töitä. Tietty, voisi ihan vaan koodata kaikenlaista niin sekin käy näytöstä työhaastatteluissa.

Harjoitustöitä on vielä aika paljon. Pitää saada tehtyä. Harjoitustöiden teossa minä olen onnistunut olemaan poikkeuksellisen surkea. Tähän haen muutosta, mutta se on vaikeaa. Laiskuus, vaikkakin hyödyllinen työkalu... kas, vanha sanonta: Hyvä renki, mutta huono isäntä. Laiskuuden voi valjastaa työkaluksi, sillä se auttaa hakemaan tehokkaampia -> helpompia tapoja saada asiat tehtyä.

Edes piirtämiseen ei ole tullut käytettyä tarpeeksi aikaa.

TJSM Luentotentti

...Okei, vielä on yksi tentti kahden viikon päästä tälle keväälle ja... no, pitää katsoa voiko muutakin suorittaa.

Joka tapauksessa, seuraavana alkaa kauhea harjoitustyösuma. En ole koskaan ollut niitten suhteen kovin ahkera, mutta nyt on oltava, katsotaan tapahtuuko mitään muutoksia.

Lukemista ja liikuntaa

Pahus.
Mokasin pahemman kerran. Sekoitin tämän ja ensi kuun tentit, ja luulin että tänään olisi ollut se tentti mikä on vasta ensi kuussa. Tympäisee. Noh. Pitänee tehdä sitten harjoitustöitä illalla, tai jotain.

Kävin yliopiston kirjastossa, ja poimin sieltä kaksi kiinnostavan oloista kirjaa, "antipatterns" ja legendaarinen "mythical man-month." Näistä varmasti kuulette lisää myöhemmin.

Hankin Teknopalatsiin kuukauden käy-niin-paljon-kuin-haluat - kortin, olen nyt käynyt kolmesti. Tavoite olisi saada tuonne reilun euron pintaan tiputettua kertakäynnin hinta. Tämän lisäksi olen käynyt 45 minuutin lenkillä nyt 3-4 kertaa. Tippuu se pahuksen paino. Grr.

Taas yksi tentti ohi

Meni OK, mutta ei erittäin hyvin. Seuraavaksi ohjelmassa... Hm, kaiketi erinäköisiä harjoitustöitä, mitkä antavat viikkoja.

En Halua Nukkua / Viikkoja!

Unentarve on häiritsevä. Luonnoton rytmi ja ajatustoiminta korjaantuu kahvinjuonnin lopettamisella - vaikka juonkin vain 3 mukillista päivässä.

Sain ensimmäiset suoritukset pitkästä aikaa. Sitten eikun vaan lisää!

Pidin viikon talvilomaa. Lämmitin ulkosaunan kertaalleen, ja pelasin hiukkasen Deetä ja Deetä. Nyt olen ollut pari päivää jo Oulussa, ja tuntuu että ei saa aikaiseksi taas.

Tänään - tai siis eilen - kävi ihmisiä jonkun EvLut-kyselyn merkeissä. Kyselivät kaikenlaista, myös näitä elämäntarkoitus-tyyppisiä juttuja, mikä oli sinällään ihan mielenkiintoista. En mitään catchphrase-tyyppistä selkovastausta saanut aikaiseksi, mutta tulipahan taas pohdittua noitakin asioita. En erityisemmin perusta noista fanklubeista, mutta Suomen perus-EvLut ei ole sieltä ärsyttävimmästä päästä.

Pitää yrittää mennä nukkumaan. Käyn seitsemältä ylhäällä, että totuttelee heräämiseen.
Tentti 26. päivä ja vielä 80 sivua... pitää sekin muistaa.

Savu nousee päästä

Ankara tenttiinluku päällä. Ugh. Onneksi Backus-Naur form on jo ennestään vähäsen tuttu.

Olen miettinyt sitä sanakirja-enkoodausta, ja annan sen olla siihen asti että pääsen testikoodia naputtelemaan kiireiltäni. Kuten sain kommenttia, sanakirjan itsensä puussa pitäminen on fiksua, koska sitä luetaan paljon. Vastaavasti myös erinäisillä jipoilla voidaan minimoida muistin kulutusta.

Miettikääpäs myös mitä tekee se, jos sen sijaan että automaattisesti generointivaiheessa katkaisemme maksimisanan pituuden, meillä olisikin muuttuja jolla sitä hallittaisiin. Tietty, mieluiten löytäisin jonkun enemmän optimin ratkaisun tähän.

Tietty, voisi myös luovuttaa ja lukea, miten joku DEFLATE toimii.

...Nah. Ei vielä ainakaan.

Dynaaminen uudelleenohjaus ja Google

Hmm. Yhden tutun sivut, jotka joskus tein, meni *pop* bittitaivaaseen, joten järjestin tilaa personal.fi palvelusta, ja uudelleenohjauksen inhimillisempään osoitteeseen dy.fin kautta. Nyt, Google joka poimi vanhan sijainnin nätisti, ei tunnu tuota uutta hoksaavan. Hmm.

Kauhea hinku olisi tuunata noita sivuja - niitä on jollain frontpagella säädetty, ja koodi on ihan kauheaa. Tämän lisäksi vanha paikka ei tukenut PHP:tä, joten kovasti tekisi mieli säätää ja automatisoida, vaikka on nuo omat sivutkin vaiheessa.

Suutarin lapsella kenkiä ei ole... Niinpä niin.

Sanakirja-enkoodaus, osa 1 /Ääneen ajattelua

Eräs ohjelmoinnillisista mielenkiinnon aiheistani on datakompressio, ja Richard Feynmania apinoiden pyrin keksimään pyörän uudestaan tyhjästä, aina kun mahdollista jotta oppisinkin oikeasti jotain. Tässä siis mietteitä sanakirjakompressiosta.

Sanakirjakompression ideahan on siinä, että jos meillä joku pätkä toistuu pakattavassa tiedostossa, niin otamme toistuvan pätkän, tallennamme sen kerran, ja laitamme pakattuun tiedostoon vain merkin siihen missä tämä sana on,

Esim:

talo talon talona taloa taloksi talossa talosta taloon

pakkautuisi seuraavasti:

1. "talo"
1 1n 1na 1a 1ksi 1ssa 1sta 1on

Tämä yksinkertaistettu esimerkki kuvaa idean. Sanakirjan muodostukseen liittyy muutama mielenkiintoinen ongelma:

• Miten sanakirja muodostetaan?
• Miten havaitaan toistuvat sanat?

Tässä vaiheessa pitää huomauttaa että kirjoitan tätä täysin lennosta, joten saa nähdä miten paikkaansapitävää asiaa tähän tulee. Eteenpäin!

Joka tapauksessa, sanakirjan muodostuksesta lähdetään. Ainoa looginen tapa lähteä lukemaan tiedostoa on alusta loppuun. Luku tapahtuu seuraavasti, eli seuraa
Algoritmi:

1. alustetaan puskuri1 P1, puskuri2 P2, Sanakirja, paikanosoitin i=0
   
2. luetaan merkki P2:een
3. kopioidaan P2:n ensimmäinen merkki jatkoksi P1:een
   
4. tallennetaan P1 sanaksi sanakirjaan
5. Luetaan suurimman sanan koko merkkiä P2:een.
6. jos P2 löytyy sanakirjasta, niin tyhjennetään P1, i=i+sanan koko, palataan kohtaan 4.
7. i=i+1
   
8. Palataan kohtaan 3

Tämä muodostaa meillä vasta sanakirjan, joka myös sisältää paljon ylimääräisiä sanoja.
Sanakirja itsessään on taulukko, jonka jokainen rivi sisältää sanan, sanan kappalemäärän
tiedostossa, sekä sanan pituuden. Sana = Sx, Kappalemäärä = Sxk, Sanan pituus = Sxp

Kohta 6 tutkitaan vertaamalla P2:n Sxp merkkiä Sx:ään, ja parhaan vastaavuuden löytyessä
kasvatetaan kyseisen sanan Sxk:ta.

Ei hätäillä... Tarkastellaan algoritmin toimintaa edellisen esimerkin datalla:

talo talon talona taloa taloksi talossa talosta taloon.

Sanakirja S = S1 ... Sn
P2: "t", p1 tyhjä
P1: "t" -> S1: "t"
P2: "a", ei löydy S:stä->P1: "ta"->S2: "ta"
P2: "lo", ei löydy S:stä->P1: "tal"->S3: "tal"
P2: "o t", ei löydy S:stä->P1: "talo"->S4:"talo"
P2: " tal", ei löydy S:stä->P1: "talo "-> S5:"talo "
P2: "talon", löytyy S4:stä->S4k=1, P1=""
P2: "n talo", ei löydy S:stä->P1: "n"->S6: "n"
P2: " talo", ei löydy S:stä->P1: "n "->S7: "n "
P2: "talon", löytyy S4:stä->S4k=2, P1=""

Jne. Tämä algoritmi ei löydä kaikkia sanoja, Esim. toistuvat sanat "talon" ja "n t" jäävät siltä
huomaamatta ylläolevasta. Parannusta vaaditaan vielä.

Sanakirjan spesifinen talletusformaatti yllä on myös lähinnä teoreettinen, sillä se kuluttaa massiivisesti muistia. Eräs ratkaisu olisi huomata merkki kerrallaan rakennetut sanat, ja
merkitä minkä pituiset alisanat niistä toistuvat, esim. yllä oltaisiin voitu rakentaa tietue jossa
Sana="talo "
Löytynyt={(4,2)} //merkkejä alusta, toistumat
Sana="n "
Löytynyt={}

Käytetty algoritmi takaa sen, että sanojen maksimipituus on korkeintaan lyhyimmän toistuneen sanan pituus, joten voimme tämän jälkeen leikata sanan, jos lyhimmän toistuneen alisanan pituus on pienempi kuin sanan maksimipituus. Loppuosasta muodostetaan oma sanansa. Vastaavasti jos sana ei toistunut kertaakaan, tiedämme että maksimipituinen versio sanasta esiintyy kerran. Täten, todellinen
sanakirja YO. algoritmilla esimerkillemme olisi:

talo talon talona taloa taloksi talossa talosta taloon.

1. "talo" {(4, 8)}
2. " " {(1, 1)}
3. "n " {(2, 1)}
4. "na " {(3, 1)}
5. "a " {(2, 1)}
6. "ksi " {(4, 1)}
7. "ssa " {(4, 1)}
8. "sta " {(4, 1)}
9. "on." {(3, 1)}

ja varsinainen tiedosto sisältäisi datana: "1213141516171819"

Tässä teräväsilmäinen huomaa että "na " sisältää itseasiassa sanan "a ". Tässä tulee huomata että koska enkoodaus suoritetaan alusta loppuun, ja sanat kirjataan pisimmästä lyhyempään, "na " on korkeammalla prioriteetilla kuin "a ", ja näin pääsee tapahtumaan. Jos sanajärjestys olisi erilainen, meillä olisi sanat "a " sekä "n".

Data itsessään kannattaa vielä pakata Huffmanin algoritmilla, jolloin se tiivistyy huomattavasti. Sanakirjassa kaava Sxk * Sxp:llä antaa suoran painoarvon jonka mukaan enkoodaus kannattaa tehdä. Sanakirja itsessään talleennetaan key-value pareina, jolloin meillä hukkuu tieto kappalemäärästä sekä sanan pituudesta, mutta tämä säästää huomattavasti tilaa.

Tässä kaikki tältäerää, nämä algoritmit ovat vielä kaukana optimaalisista, enkä ole testannut niitä vielä käytännössä. Ääneenajattelua, tajunnanvirtaa ja silleen.

Opiskelu / Voihan Hagalin, risuja.

Opiskelut tuntuvat... paremmilta.
Maanantain tentti.............................................................epäonnistui.
Siitä huolimatta, tai kenties siitä johtuen, nyt on sellainen hyvä opiskelufiilis päällä. Toivottavasti se jatkuu. Pitää opetella nuo asiat tuosta epäonnistuneesta tentistä hyväksi, ja katsella seuraava tentittävä. Hmm... "Ihminen tietotekniikan käyttäjänä ja kehittäjänä" on muistaakseni pakollinen kurssi, ja sitä en ole suorittanut. Lupaavaa, tavallaan.... Kyllä, se on seuraava tenttini. Jepjep.
Hmm. 29, olisi mahdollista suorittaa myös "käyttöliittymien perusteet" joka olisi 5 OP. Siihen ei näköjään ole enää mahdollista osallistua, tosin.

Taannoin hätäisenä tilasin Scythe Ninja - jäähyn Hagalin OY:stä. Sieltä tullut yksilö oli näitä sunnuntaikappaleita - pohja kiero, sitä sattuu. Siitä huolimatta piti idlelämmöt hyvin kurissa, mikä on sinällään aika vau. Enivei, aikaa kului ja sain vian selvitettyä. Koska pohjan hiominen on kauhea vaiva, voin kokemuksesta sanoa, lähetin postia ensin Hagalinille, minkä jälkeen omina kustannuksinani lähetin coolerin paketissa Hagalinille. He eivät noutaneet sitä, ja se tuli takaisin, ja jouduin maksamaan uudestaan postimaksut. Ei näin, ei todellakaan näin saa tehdä. Risuja.

Pitää mennä verta luovuttamaan! Woo!

Uusi vuosi / Rahatonna / Muistotilaisuus

Uusi vuosi alkoi kun rahat loppui. Lähes, jokatapauksessa. joitain kymppejä jäljellä. Harkitsen töitä taas. Mutta haluan valmistua ja olen surkea opiskelija.

En ole pitkään aikaan kirjoittanut. Harjoituksen puutetta, joten tämä postaus on luultavasti huonolaatuinen.

Myin vanhan prosessorin hyllystä, siitä saa neljäkymppiä, auttaa viikon.
Parin kaverin kanssa sovittiin että kymmenen kiloa pitää tiputtaa kesäkuun ensimmäiseen mennessä. Tunnin kävely päivässä melkein riittää siihen. Ne joilta ei ole paino lähtenyt --- sanktioita jonkinlaisia. Goonpeluu innostaa pitkästä aikaa.

Yhden melkein-sukulaisen äiti kuoli tuossa Joulun alla, oli muistotilaisuus Tampereella. Elävä musiikki ja uudella paikkakunnalla käynti oli ihan positiivista, mutta omaa kuolevaisuuttahan tuo pisti miettimään.

Siitä on päästävä eroon. Kuolevaisuudesta, siis.

Mietin sitäkin että pitäisi itse jättää jonkinlaiset ohjeet siitä millainen muistotilaisuus itselle pitää järjestää, noin kaiken varalta. Elävä musiikki on positiivista, mutta siinä pitäisi olla jotain sellaista mikä muistuttaisi ihmisiä siitä että kuolleella ei ole enää mitään hätää, ja että elävien pitää pystyä jatkamaan elämäänsä.

Mitä kaikkea sitten muistotilaisuudessa saisi olla?

• Elävää musiikkia - ammattitaitoisilta esittäjiltä. Tämä oli eräs asia mikä vastaan tuli
• Hyvää ruokaa
• Löysää muodollisuutta: jos joku Faux Pas sattuu, niistä ei saa liikoja välittää

Tämän ohi, mietin että jonkinlaiset saatesanat edesmenneeltä nimenomaan tähän tilaisuuteen olisivat erittäin hyvät.